Jos työsuhde päättyy 1.2.2017 tai sen jälkeen, lomarahaa leikataan.
Kiky-sopimuksen työajan pidennys ja osa-aikaiset työntekijät
Vaihtoehtona vielä huonommalle
Osa-aikaisen työntekijän ja kiky-sopimuksen mukaisen työajan nostamisen välisestä suhteesta on tullut kyselyitä. Kiky-sopimuksen tarkoituksena oli nostaa kaikkien, myös osa-aikaisten, työntekijöiden työaikaa. KVTES:ssä työajan pidennys päätettiin hoitaa säännöllistä työaikaa nostamalla. Säännöllisen työajan nosto tehtiin Kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen, koska muut vaihtoehdot (esim. lomapäivien vähentäminen tai arkipyhien leikkaaminen) olivat vielä huonompia vaihtoehtoja. On muistettava, että kiky-sopimuksen vaihtoehtona olivat maan hallituksen pakkolakipaketti sekä mittavat lisäleikkaukset ja paikallisen sopimisen heikennykset, jotka näin vältettiin. Vaikka kiky-sopimus heikentää jäsenistön etuja, olisi vaihtoehto (ei kiky-sopimusta) ollut erittäin todennäköisesti vielä huonompi.
Osittaisella hoitovapaalla olevien osalta tarvitaan paikallisia neuvotteluja
Jo kiky-sopimusta solmittaessa oli tiedossa myös se, että yksittäisen työntekijän työsopimuksen työaikaa koskeva ehto voi joissakin tapauksissa olla ristiriidassa KVTES:n uuden pidempää työaikaa koskevan määräyksen kanssa. Erityiseksi ongelmaksi on muodostunut osittaisella hoitovapaalla olevien asema, jotka ovat sopineet työsopimuslain 4 luvun 4 § 3 momentin mukaisesta 30 viikkotyötunnista ja jotka saavat Kelan maksamaa osittaista hoitorahaa/joustavaa hoitorahaa. KT Kuntatyönantajat ohjeistaa työnantajia alentamaan osa-aikaisen työntekijän palkkaa KVTES:n II luvun 4 § 1 momentin perusteella, jos osittaisella hoitovapaalla olevan säännöllistä työaikaa ei nosteta. Säännöllisen työajan nostaminen yli 30 tunnin/viikko voi puolestaan johtaa Kelan maksaman osittaisen hoitorahan/joustavan hoitorahan menettämiseen.
Tehy ja pääsopijajärjestöt ovat aiemmin ohjeistaneet neuvottelemaan paikallisesti osittaisella hoitovapaalla olevien työntekijöiden ja kikyn suhteesta. Nämä paikalliset neuvottelut osa-aikaisten asemasta on joka tapauksessa syytä käydä. Nyt näyttää tosin siltä, että monet työnantajat noudattavat tiukasti KT:n ohjeistusta ja laskevat osittaisella hoitovapaalla olevien palkkaa, jos työntekijä ei tee uutta työsopimusta työajan nostamisesta. Tämä voisi johtaa osittaisen hoitorahan menettämiseen. (Osittaisesta hoitovapaasta ei välttämättä ole tehty uutta työsopimusta, vaan sitä on voitu myös esim. hakea HR-järjestelmän kautta.)
KVTES:n II luvun 4 § 1 momentin mukaan osa-aikaisen työntekijän tehtäväkohtainen palkka ja lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin osa-aikaisen työaika on täyttä työaikaa lyhyempi, joten määräys sinänsä voi mahdollistaa palkan alentamisen, jos täysi työaika (ja sitä kautta osa-aikaprosentti) muuttuu. Ammattiosasto voi jättää paikallisneuvottelussa eriävän mielipiteen työnantajan tekemälle päätökselle alentaa osittaisella hoitovapaalla olevien palkkaa KVTES:n III luvun 4 §:n perusteella. Erimielisyyden riitauttaminen keskusneuvotteluiden kautta työtuomioistuimessa on periaatteessa mahdollista, mutta menestymismahdollisuudet ovat juridisesti epäselvät.
Riitauttaminen on aina riski
Asiaan liittyvä toinen kysymys on yksittäisen, osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän mahdollisuus riitauttaa palkan alentaminen käräjäoikeudessa. Periaatteessa se olisi mahdollista, jos työsopimuksen ehdot työajasta ja palkasta ovat selkeät. Myös muun näytön pitää tukea tulkintaa siitä, että nimenomaan on ollut tarkoitus sopia sitovasti työajasta ja palkasta työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta. Koska Tehy on sitoutunut kikyn mukaiseen neuvottelutulokseen ja säännöllisen työajan pidentämiseen, tehyläisiä ei aktiivisesti kannusteta riitauttamaan työsopimuksen ehtojen muutoksia kiky-sopimuksesta johtuvan työajan pidentämisen perusteella. Riitautus on aina epävarmaa ja häviötapauksessa työntekijä joutuu todennäköisesti korvaamaan myös vastapuolen eli työnantajan oikeudenkäyntikulut. Silloin Tehyn tarjoaman oikeusturvavakuutuksen korvaussumma ei välttämättä riitä ja työntekijä joutuu itse maksamaan ylimenevän osan. Riitautuksia ei myöskään voi käräjäoikeudessa tehdä ”massana”, vaan jokaisen työntekijän työsopimusta tarkastellaan erikseen. Jos joku voittaa juttunsa, se ei välttämättä tarkoita samaa muiden kohdalla. Kannattaa ottaa huomioon myös, että osittaisella hoitovapaalla ollaan yleensä ajallisesti rajattu aika, jolloin taloudellinen vahinko ei aina muodostu niin suureksi, että riitautus olisi siihen sisältyvien taloudellisten riskien vuoksi suositeltava vaihtoehto.
Jos osittaisella hoitovapaalla oleva työntekijä solmii uuden työsopimuksen (tai hakee osittaista hoitovapaata uudella työaikaprosentilla), jossa on sovittu palkasta/työajasta toisin, riitautus käräjäoikeudessa ei enää jälkikäteen ole mahdollinen.
Kuten edellä olevasta voi päätellä, kiky-sopimuksen myötä tulevat muutokset työsuhteen ehtoihin tuovat muassaan erityisen hankalia juridisia ongelmia. On pidettävä auki mahdollisuus siihen, että Tehy myöhemmässä vaiheessa riitauttaa KVTES:n tulkintoja tai selvittelee yksittäisten jäsenten työsopimusten ehtoja suhteessa kikyyn. Tehy ei tässä vaiheessa toimi aktiivisesti riitautusten suhteen, vaan pitää kiinni kiky-sopimuksen periaatteesta. Syynä on tämän hetkinen tilannearvio, jonka mukaan etuja tässä vaiheessa leikkaamalla maan julkinen talous saa positiivisen ruiskeen ja kilpailukykykin paranee, jolloin tehyläisten asema pitemmällä aikavälillä paranee.