Yhteiskuntasopimus lähes maalissa
Maan hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen
Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 29.2. klo 0.45 neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta. Kaikki sopijaosapuolet (SAK:ta lukuun ottamatta) ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen, ja myös maan hallitus on antanut sille siunauksensa. Mikäli sopimus johtaa alakohtaisiin työehtosopimusratkaisuihin, hallitus peruuttaa veronkorotukset ja lisäleikkaukset sekä laittaa pakkolait lopullisesti hyllylle. Hallitus oli asettanut yhteiskuntasopimukselle peräti 5 %:n kilpailukyvyn parantamistavoitteen sekä 2 miljardin euron julkisen sektorin tasapainotustavoitteen. Näihin ei sopimuksella päästy, mutta taso oli kuitenkin hallitukselle riittävä.
Paikallisen sopimisen linjaukset oli hyvä kytkeä mukaan
Tulokseen pääsemistä vauhditti EK:n suunnanmuutos paikallisesta sopimisesta. Asiaa oli valmisteltu hallitusohjelman pohjalta kolmikantaisessa TEM:n työryhmässä. Ryhmän työssä oli havaittavissa hyvin voimakas poliittinen ohjaus. Paikalliseen sopimiseen on ladattu vielä suuremmat odotukset kilpailukyvyn parantamisesta kuin ns. pakkolakeihin – paikallisesti sopimalla pitäisi alentaa yksikkötyökustannuksia yli 5 %. Tämä näkyi merkittävinä huononnuksina nykyiseen tes-järjestelmään verrattuna. Lyhyesti sanoen paikallisesti olisi voitu sopia suoraan työnantajan ja työntekijän välillä niin työajan pidentämisestä kuin palkanalennuksistakin riippumatta siitä, mitä alakohtaisessa työehtosopimuksessa on sovittu. Eikä se koskisi vain kriisitilanteita, vaan myös ns. normaalioloja. Siksi palkansaajajärjestöi lle oli erittäin tärkeää, että paikallisen sopimisen linjaukset saadaan kytkettyä yhteiskuntasopimukseen.
Vaikea valinta, mutta parempi kuin pakkolait
Yhteiskuntasopimus on tasapuolisempi kuin pakkolakipaketti, mutta kurittaa edelleen julkista sektoria enemmän kuin yksityistä, koska lomarahojen leikkaaminen 30 %:lla kolmeksi vuodeksi koskee vain julkista sektoria. Tämä leikkaus alentaa julkisen sektorin palkansaajien ostovoimaa n. 1,5 %:lla. Tuloksen vuoksi ei ole syytä riemuita, mutta pakkolait olisivat rokottaneet julkisella sektorilla työskenteleviä jopa 10 %:lla lomien leikkaamisen, palkattoman sairausloman ym. huononnusten myötä. Hallituksen ”ehdolliset lisätoimet” eli lisäleikkaukset puolestaan olisivat leikanneet lapsilisiä, eläkkeitä ja työttömyysturvaa sekä poistaneet vuorotteluvapaan ja vanhempainvapaan lomakertymän – muiden muassa. Lisäksi verotusta olisi kiristetty 500 miljoonalla eurolla. Tässä tilanteessa jouduttiin siis todella valitsemaan ruton ja koleran välillä.
Ammattiosastojen näkemyksiä kartoitetaan
Yhteiskuntasopimukseen yritettiin saada mukaan myös työsopimuslain muutokset määräaikaisten työsopimusten käytön helpottamisesta, mutta palkansaajajärjestöt jäivät tässä asiassa yksin. Hallitus siis toteuttaa muut kuin yhteiskuntasopimuksen johdanto-osassa mainitut lakimuutokset.
Lomarahojen lisäksi yhteiskuntasopimus pitää sisällään mm. seuraavat elementit:
- työllisyys- ja kilpailukykysopimuksen mukaisten työ- ja virkaehtosopimusten pidentäminen 12 kuukaudella ilman palkankorotusta tai kustannusvaikutteisia tekstimuutoksia (kunta-alan sopimusten voimassaolo jatkuisi 31.1.2018 saakka).
- vuosittainen työajan pidentäminen 24 tunnilla työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tarkemmin sopimalla tavalla.
- paikallisen sopimisen lisääminen tes-osapuolten sopimalla tavalla (pitää sisällään mm. luottamusmiehen aseman parantamisen vastaavasti).
- sosiaaliturvamaksujen siirtäminen osittain työnantajilta palkansaajille.
- muutosturvan ja työterveyshuollon parantaminen tuotannollis-taloudellisissa irtisanomistilanteissa.
- aikuiskoulutustuen leikkausten osittainen peruminen (olisivat käytännössä tehneet tuen käyttämisestä mahdotonta).
Alakohtaisten työ- ja virkaehtosopimusosapuolten neuvoteltavaksi jää erityisesti työajan pidentämisen tapa, paikallisen sopimisen määräysten tarkastelu yhteiskuntasopimuksessa edellytetyllä tavalla sekä lomarahaleikkauksen käytännön toteuttamistapa. Alakohtaiset neuvottelut käydään 31.5. mennessä, jonka jälkeen keskusjärjestöt tarkastelevat sopimuksen kattavuutta. Tehyläisten sopimusten osalta Tehyn valtuusto päättää sopimusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä touko-kesäkuun vaihteessa.
|